REILU JA TURVALLINEN YHTEISKUNTA

Reilu ja turvallinen yhteiskunta

Ihmiset saavat energiaa omaan elämäänsä siitä, että tuntevat omalla elämällään olevan merkitystä. Ja työkin sujuu, kun muu elämä on tasapainossa. Toki yksinkin on aina välillä hyvä olla, mutta lähimmäiset luovat varsinaisen merkityksen elämälle. Ja omien kokemusten perusteella voin helposti väitellä kaikkien kanssa siitä, että yksin ei pärjää vahvinkaan.

Yhteisöllisyyttä ja läheisten kanssa vietetyn ajan tärkeyttä korostin jo työn vastapainona, mutta yhteisöllisyys on paljon muutakin. Jollekin työ on elämän tärkeimpiä asioita, toiselle perhe ja kolmannelle harrastukset ja niiden luoma yhteisöllisyys.

Voin aidosti tunnustaa, että olin monta vuotta hyvinkin työorientoitunut ja vasta viime vuosina havahtunut enemmän läheisten merkitykseen elämässä. Suuri kriisi oli tietysti avioero, jonka yhteydessä tuli paljonkin mietittyä asioita. Läheiset eivät ole vain olemassa, vaan näitä suhteita on tärkeä myös huoltaa.

Yhteisöllisyys on myös turvallisuutta. Moni suomalainen elää edelleen tietynlaisessa ”pumpulissa” ja ihmettelee, mitä maailmassa oikein tapahtuu ja miksi ihmiset eivät voi elää rauhassa keskenään. Tällä tarkoitan sitä, että ihmiset ajattelevat Suomea turvallisena ja oikeudenmukaisena yhteiskuntana, jossa on hyvää elää ja asua. Luojan kiitos, näin se pääosin myös omasta mielestäni on – joskin säröjäkin tässä kuvassa löytyy.

Tämä ei kuitenkaan ole mikään pysyvä olotila, mikäli emme pidä herkeämättä huolta näistä asioista. Tutkimusten mukaan ihmiset tuntevat itsensä yhä turvattomammaksi esimerkiksi kaduilla liikkuessaan. Helsingissä kehotetaan välttämään asemanseutua öiseen aikaan ja kotikaupungissani Tampereella ovat myös omat ”pahat paikkansa”. Väkivalta ja välinpitämättömyys näyttää lisääntyvän vuosi vuodelta ja vähitellen se hivuttautuu lähemmäksi meitä – lähes huomaamattamme.

Voiko yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta sitten tukea politiikan avulla? Kyllä voi. Suomi on erilaisten yhdistysten ja seurojen luvattu maa ja näissä yhdistyksissä talkoilla toimivat ihmiset tekevät niin arvokasta työtä, että emme tajua alkuunkaan sen merkitystä.

Seurojen ja yhdistysten avulla nuorten ohjaaminen liikunnan tai kulttuurin pariin on parasta tervettä yhteiskuntakehitystä tukevaa toimintaa. Ikäihmisiä koskevissa tutkimuksissa on todettu, että mielen virkeys ja tiiviit sosiaaliset siteet on yksi tärkeimpiä terveyttä edistäviä toimenpiteitä.

Pahoinvoinnin vähentäminen ei riitä, pitää tukea myös hyvinvointia. Ongelmien korjaamisesta tulisi siirtyä ennaltaehkäisevämpään toimintaan. Voi vain kuvitella kuinka paljon saamme henkisen tuskan säästöjä ja myös rahallisia säästöjä, mikäli painopistettä siirretään sairaanhoidosta ennakoivaan terveydenhuoltoon.

Tämä ei tarkoita sitä, että sairaanhoitoon ei panostettaisi. Silloin kun apua tarvitaan, sitä on myös saatava – ja nykyistä nopeammin. On kuitenkin keskityttävä nykyistä enemmän hyvinvointimme puutteiden (ja sen puutteiden) syihin eikä vain seurauksiin.

Turvallisuuden osalta Suomen hyvistä piirteistä kannattaa pitää hyvää huolta. Näitä piirteitä ovat hyvä perusturvallisuus sekä luottamus viranomaisiin ja oikeuslaitokseen. Jotta näin olisi jatkossakin, tarvitaan näille sektoreille riittävät panokset myös poliitikkojen toimesta.