Terveydenhuollon tosiremontti
Harrin eduskuntaviesti 4.6.2010
Kansalaisille vastuu ja vapaus, rahoitus yksikanavaiseksi ja tuottajakilpailu vapaaksi. Näin linjaa Sitra uudessa terveydenhuollon raportissaan. Minusta teeseissä on paljon järkeä. Ainakaan nykymallilla ei voida jatkaa, koska kustannuksen kohoavat paljon enemmän kuin kukaan ehtii tienata.
Ruotsissa astui tämän vuoden alusta voimaan laki potilaan valinnanvapaudesta. Julkinen sektori sertifioi tuottajat ja antaa ihmisten sitten valita laadukkaista tuottajista itsellensä sopivimman. Samalla Ruotsiin on syntynyt paljon terveydenhuollon yrityksiä – sekä pieniä että suurempia. Ja ihmiset ovat tyytyväisiä palveluun.
Suomessa jatkuu edelleen vanha meininki. Puhetta on ja työryhmiä, mutta vähemmän tekoja. Joku muu tietää, mikä sinulle on parasta. Me lähinnä leikitään, että annamme tilaa parhaalle laadulle.
Räikeän esimerkin kuulin eilen. Nyt on vähän innostuttu palveluseteleistä meilläkin. Yksi kunta teki kuitenkin sellaisen mallin, että esimerkiksi kaihileikkauksissa palvelusetelin hinta on 610 euroa. Tämän lisäksi kunta teki toisenkin päätöksen. Ihmisillä omavastuu leikkauksessa saa olla maksimissaan 90 euroa. Eli kokonaishinta saa olla 700 euroa.
Kuulostaa hyvältä, että omavastuu on pieni. Ongelma on vaan se, että kaihileikkauksen omakustannushinta on noin 1000 euroa. Eli jokainen leikkaus pitäisi tehdä 300 euron tappiolla. No, ei hätää, julkisen sektorin puoli tekee leikkauksen – joskus. Ja en saanut kyllä selville (tai ei sitä tiedetä), paljonko julkisen sektorin leikkaus maksaa meille veronmaksajille. Epäilen kuitenkin, että huomattavasti yli 1000 euroa.
