Uusia lamalääkkeitä kehitettävä

UUSIA LAMALÄÄKKEITÄ KEHITETTÄVÄ
Julkaistu Aamulehdessä 17.2.2009

Suomi on kaikkien ennusmerkkien mukaan työntymässä muun maailman mukana entistä syvempään taantumaan kevään ja kesän aikana. Teollisuustuotanto on jo nyt pudonnut lähes 10 prosenttia ja koko bruttokansantuotteen ajatellaan vajoavan alaspäin yli 4 prosenttia tänä vuonna. Samanaikaisesti työttömyyden on ennustettu kasvavan 8-10 prosenttiin. Haastavaksi tilanteen tekee se, että kysyntää tuotteille ja palveluille ei tunnu olevan missään päin maailmaa. Siksi yritysten toimintaedellytyksien parantaminen ei yksistään riitä, vaan tarvitaan suurempaa siltaa laman yli.

Edustajatoveri Jukka Gustafsson etsi jo viime lauantain lehdessä (AL7.2) syyllistä koko markkinataloudesta ja peräänkuulutti kontrolliyhteiskunnan luomista. Kontrolliyhteiskuntaa kokeiltiin kuitenkin jo lähinaapurissa, joten en voi allekirjoittaa ystäväni julistusta. Ihminen ei toimi käskystä, vaan motivaation avulla. Pääministeri Vanhanen uskoo, että taantuma sekä edellyttää että antaa mahdollisuuden luoda jotain aivan uutta. Tästä olen täysin samaa mieltä. Sen sijaan en usko niin voimakkaaseen valtion rooliin, mitä pääministeri ohjelmassaan painottaa. Yhteiskunta syntyy ihmisistä, ei päinvastoin.

Paljon on Suomessa lamantorjunnan eteen tehty jo nyt, sitä ei voi enää politiikan oppositiopuolueetkaan kiistää. Suomi on tällä hetkellä Euroopan kolmanneksi elvyttävin maa Espanjan ja Itävallan jälkeen. Lähes kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään elvytykseen. Valtion takausten, lainojen ja sijoitusten yhteismäärä nousee jo yli 60 miljardin euron, enemmän kuin valtiolla on tällä hetkellä velkaa. Toimien mittavuus suhteessa ongelmien määrään on Suomessa aivan omassa mittaluokassaan Euroopassa.

Elvytystoimet ovat myös olleet monipuolisia ja ottaneet suhteellisen hyvin huomioon talouslaman nykyisen moninaisuuden. Yritysten ahdinkoa on haluttu lieventää alentamalla työn sivukustannuksia (KELA-maksu) ja helpottamalla likvidin rahan saantia (pankeille takaukset, Finnveralle suhdannelainat). Yrityksiä kannustetaan myös investoimaan tulevaisuuteen tuplaamalla investointien poisto-oikeidet. Yritysten oman pääoman saantimahdollisuuksia on lisätty lisäpääomittamalla Suomen Teollisuussijoitusta. Vientiponnisteluja on helpotettu vuodenvaihteessa käyttöönotetulla viennin jälleenrahoitusmallilla. Tutkimus- ja kehitysrahoitus lisääntyy tänä vuonna 39 miljoonaa euroa.

Tarjontapuolen lisäksi on haluttu tukea myös kotimaisen kysynnän ylläpitämistä ja elvyttämistä. Ihmisten uskoa tulevaisuuteen ja on lisätty palkansaajien ja eläkeläisten verohelpotuksilla. Laajennettu kotitalousvähennys tarjoaa mahdollisuuden työllistää kymmeniä tuhansia suomalaisia. Lisätalousarviossa päätettiin antaa asunto-osakeyhtiöiden korjausinvestointeihin 10 prosenttia valtion korjausavustuksina. Vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan valtion korkotuella.

Lisätoimenpiteitä tarvitaan kuitenkin jatkuvasti ja siksi kaikki luovat ideat ovat tarpeen. Yritykset haluaisivat pitää henkilöstönsä palkkalistoillaan huonompien aikojen yli ja ovat ehdottaneet valtion tukemaa nopeaa henkilöstökoulutusta vaihtoehtoina lomautuksille ja irtosanomisille. Byrokratiarumba kouluttajien kilpailuttamisvaatimusten osalta saattaa kuitenkin tuhota hyvän idean. Työvoimapoliittinen koulutus kuuluu julkisen hankintalain piiriin ja se on periaatteessa kilpailutettava. Kilpailutus kestää minimissään 2 kuukautta eli aivan liian kauan. Jo nyt lomautetuille voisi tarjota ”koulutusstipendejä”, jotta saadaan ylläpidettyä jatkuvaa ammattiosaamista myös laman aikana. Pahinta on se, että ihminen jää lomautettuna kotiin ja kynnys takaisin työmarkkinoille kasvaa liian suureksi.

Suuressa murroksessa on mahdollisuus tehdä merkittäviäkin muutoksia rutiiniksi muodostuneisiin asioihin. Siksi elvytyksen voisi jalkauttaa myös uuden yrittäjyyden kasvupohjaksi. Suomalaisten selkäytimessä on edelleen suunnitelmatalouden aika, jota myös Jukka Gustafsson haikailee takaisin. Kun on vaikeat ajat, kansalaiset odottavat valtion hoitavan asiat. On ehdottoman tärkeä pitää huolta kaikista yhteiskunnassa, mutta tässä tilanteessa työttömyys ja taloudellinen hätä kohtaa myös ihmisiä, joissa on selkeää potentiaali yrittäjiksi. Potentiaaliset yrittäjät uskaltavat tehdä hypyn tuntemattomaan, mikäli saamme yrittäjien sosiaaliturvan nopeasti kuntoon. ”Yrittäjyyden turvaverkon luominen” on mielestäni yksi kevätkauden tärkeitä hankkeita eduskunnassa.

Harri Jaskari
kansanedustaja, kok