Teknillisen yliopiston tulevaisuus olisi turvattava

Teknillisen yliopiston tulevaisuus olisi turvattava
julkaistu Aamulehdessä 17.2.2008
Viimeiset kuukaudet on kohuttu kovasti Helsinkiin perustettavasta innovaatioyliopistosta, joka yhdistää Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisuuden korkeakoulun. Muina yliopistouudistuksen esimerkkihankkeina on pidetty Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistymistä ja Itä-Suomen yliopistohanketta.

Yhdistävä filosofia edellä mainituissa hankkeissa on ollut se, että halutaan yhä suurempia ja suurempia yksiköitä. Koko onkin yksi merkittävä tekijä yliopistojen tulevaisuudessa, mutta ovatko mittarit menossa osittain metsään?

Tämän viikon loppupuolella sivistyspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee yliopistojen rakenteellista uudistumista. Suuruus näyttää olevan valttia. Koko on oltava riittävä, mutta eikö muunlainen laadullisuus ole paljon tärkeämpää? Ja ennen kaikkea laadun pitää olla rahoituksen perusta.

Otetaan esimerkiksi vaikka Tampereen teknillinen yliopisto. Se on koko historiansa ollut ykkösyliopisto yhteyksissään elinkeinoelämään. Väitän, että esimerkiksi 1980-luvun Suomen konepajateollisuuden suunnanmuutoksessa Tampereen teknillisen yliopiston osaaminen ja aktiivisuus oli varsin ratkaisevassa roolissa. Vielä nykyisinkin yrityksiltä saatava osuus koko budjetista on enemmän kuin missään muussa yliopistossa Suomessa. Työelämä tarvitsee Tampereen teknillistä yliopistoa.

Myös monilla muilla mittareilla Tampereen teknillinen yliopisto on aivan huippuluokkaa. Yli 90 prosenttia valmistuneista opiskelijoista työllistyy samantien. Opiskelijoiden laatuarvioinnissa TTY on Suomen yliopistoista ykkönen. Kansainvälisiä tutkijavieraita on eniten jne.

Hallinnon sijaan Tampereen teknillinen yliopisto keskittyy tutkimukseen. Kun yliopistojen budjeteissa keskimäärin vajaa 20 prosenttia menee hallintoon, TTY:ssä vastaava lukema on 8 prosenttia. Kun Itä-Suomen yliopistohanke miettii pääosin hallinnon yhdistämistä, Sisä-Suomen yliopistoallianssi, jossa Tampereen molemmat yliopistot ovat mukana, keskittyy tutkimusyksiköiden yhdistämiseen.

Nyt pelkoni on, että laadulliset asiat unohdetaan. Sini-vihreän hallituksen aikana kaikki yliopistot ovat saaneet lisärahoitusta, mutta suuri potti on ainakin alkuvaiheessa tulossa innovaatioyliopistolle. Samoin Itä-Suomen ja Turun hankkeet ovat neuvotelleet oman pottinsa suuruudesta.

Hallinnolliset ratkaisumahdollisuudet ja rahat on kuitenkin jaettava laadun mukaan. Jos esimerkiksi Tampereen teknillinen yliopisto haluaa säätiöyliopistoksi, joka edelleen kehittää yliopiston itsenäistä asemaa, joustavoittaa johtajuutta ja parantaa vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa – on valtiovallan se sallittava. Sama tilanne on rahoituksen osalta. Valtio aikoo panostaa Innovaatioyliopiston säätiöön merkittävästi varallisuutta, vastaava panostus on tehtävä valtion toimesta myös Tampereelle.

Harri Jaskari
kansanedustaja (kok)