Näkökulma: Valinnanvara köyhällekin (AL 19.3.2011)

PAREMPI TERVEYS IHMISTEN OMILLA VALINNOILLA

Yhteiskirjoitus Jaskari ja Soini, julkaistu Aamulehdessä Näkökulma 19.3.2011

Miksi ihmiset ottavat entistä enemmän yksityisiä sairausvakuutuksia? Onko julkinen terveydenhuolto askel askeleelta enemmän kriisissä ja terveyserot ihmisten välillä kasvavat? Onko terveyskeskus kohta arvauskeskus? Onko julkinen puoli yhtä jonossa olemista? Riistääkö yksityinen terveydenhuolto veronmaksajien rahat? Saisimmeko kaikille suomalaisille työterveydenhuollon tasoiset terveyspalvelut?

Suomessa on vuosikaudet keskusteltu ja väitelty terveydenhuoltojärjestelmämme ongelmista ja haasteista. Lukemattomia ohjelmia, analyysejä, raportteja, kehittämishankkeita ja puitelakeja on työstetty ja toteutettu. Vaikutelmaksi on jäänyt, että tällä työmaalla on tuskin päästy monttua pitemmälle. Järjestelmässämme pesii edelleen liikaa tehottomuutta, turhaa päällekkäisyyttä, virkamiesmäisyyttä ja nykypäivän palvelukulttuurille vierasta asennetta. Lähinnä työterveydenhuoltoon ollaan tyytyväisiä, samoin opiskelijaterveydenhuoltoon.

Maaliskuun alussa tuli voimaan EU-direktiivi potilaiden oikeuksista rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen kansalaisilla on oikeus syksystä 2013 alkaen hakeutua tietyin edellytyksin terveyspalveluihin mihin tahansa toiseen EU-maahan vastaavin kustannuksin kuin ne maksavat käyttäjälle omassa maassa. Vastaava oikeus on luonnollisesti muilla EU-kansalaisilla hakeutua palveluihin Suomessa.

Merkittävä ja jo pitkään odotettu uudistus toteutuu asteittain ensi toukokuun alussa voimaantulevan terveydenhuoltolain myötä.  Kansalaisilla on mahdollisuus valita hoitopaikkansa sekä julkisen perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluissa, siirtymäajan jälkeen koko maan alueella. Kolmas uunituore lakiesitys vanhusten palvelujen saannista ja laadusta lähtee siitä, että ikäihmisellä on oikeus hoivaan ja kuntoutukseen. Jokaisen ikäihmisen palvelujen tarve pitää arvioida ja ne pitää myös toteuttaa neljän kuukauden kuluttua siitä, kun päätös palvelusta on tehty.

Jo uudistunut lainsäädäntö edellyttää uusia ajatuksia ja tekoja. Olemme myös käytännössä askel askeleelta edenneet kohti vaihtoehtoisia palveluratkaisuja ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien parantamista. Keinojakin on, kunhan niitä käytettäisiin. Toissa vuonna saimme terveydenhuollon palveluihin palvelusetelijärjestelmän, joka antaa julkisen terveydenhuollon järjestäjälle oivallisen välineen tarjota asukkailleen valinnaisuutta palvelujen käyttöön. Palvelusetelien yleistyminen on kuitenkin tapahtunut erittäin hitaasti.

Nyt on aika ottaa rohkea askel eteenpäin. Olisiko paras ratkaisu se, että ne rahat kulkisivat ihmisten mukana? Nyt terveydenhuoltoon käytetään jo lähes 17 miljardia euroa vuosittain. Ihmiset valitsisivat itse, mistä saavat parasta palvelua. Julkinen puoli määrittelisi hinnan ja laatukriteerit.  Eri tuottajat (julkisomisteiset, kolmannen sektorin toimijat ja yritykset) kilpailisivat laadulla ja ihmiset valitsisivat parhaan palvelun. Lainsäädäntö ei suosisi mitään tuottajatahoa toisten kustannuksella.

Samalla voisimme tehdä radikaalin toimintatapamuutoksen ennakoivan terveydenhuollon suuntaan. Nyt yhteiskunnassa pelätään, että ihminen sairastuu.  Miksei jokaiselle suomalaiselle voisi olla aito omalääkäri, jota voisi vaihtaa, mikäli on tyytymätön. Omalääkäri saisi enemmän palkkaa, mikäli saa pidettyä omat asiakkaansa terveenä. Kerran vuodessa olisi jokaisella suomalaisella omalääkärin terveystarkastus, jossa nähdään jo varhaisessa vaiheessa kaikki orastavat sairaudet. Omalääkäri voisi myös vakavasti kehottaa, että nyt muutat ruokavaliotasi ja lähdet liikkumaan.

Jotta palvelut eivät keskittyisi suurempiin keskuksiin, syrjäisemmillä seuduilla perusterveydenhuollon palveluista maksettaisiin enemmän. Vaativa erikoissairaanhoito keskitettäisiin muutamiin todella laadukkaisiin yksiköihin Suomessa. Lonkkaleikkauksia ja vaativaa sydänkirurgiaa tehdään jo parhaimmalla mahdollisella tasolla Tampereella.

Kaikkein tärkeintä ja olennaisinta on, että tehdyillä ratkaisuilla nostetaan yksittäinen kansalainen, palvelua tarvitseva asiakas ja potilas hänelle kuuluvaan asemaan.  Hänen valintansa viime kädessä ratkaiskoon ja ohjatkoon, mitkä toimijat pystyvät säilyttämään paikkansa auringossa. Kilpailuolosuhteissa toimivilla palvelun tarjoajilla on paremmat mahdollisuudet kehittyä myös terveyspalvelujen ja palvelukonseptien merkittäviksi viejiksi sekä olla kilpailukykyisiä omilla kotimarkkinoillaan. Ruotsissa ihmisten valinnanvapaus on jo toteutettu ja palveluun ollaan erittäin tyytyväisiä.

Harri Jaskari                                                                    Timo Soini
kansanedustaja                                                                taloustieteiden maisteri
                                                                                       ent. Tampereen Lääkärikeskus Oy:n toimitusjohtaja