Keskituloisten selkäranka koetuksella

KESKITULOISTEN SELKÄRANKA KOETUKSELLA
Julkaistu Aamulehdessä 28.8.2010

Suomen valtio taistelee velkataakan edessä. 1990-luvun laman pahimmat kauhukuvat on tähän mennessä pystytty välttämään, mutta kauhukuvien välttämiseksi on parissa vuodessa jouduttu ottamaan velkaa lähes 20 miljardia euroa. Tämä on enemmän kuin mitä 15 kasvun vuodessa sitä ennen pystyttiin maksamaan takaisin.

Talouden elpymissignaalien voimistuessa valtiontalouden tasapainoa ja velan takaisinmaksua on alettu miettimään tosissaan. Nyt näyttää olevan aikamoinen vimma löytää lisää verotuloja, mutta analysointi erilaisten veronkorotusten tai verovähennysten poistamisen vaikutuksesta ihmisten käyttäytymiseen on jäänyt varsin puutteelliseksi. Saattaa olla, että väärin valitut veronkorotukset merkitsevät vähemmän verotuloja.

Yrittäjien verotuksesta olen puhunut jo monta kertaa. Mikäli yritys-, osinko- ja pääomatulojen verotusta nostetaan kohtuuttomasta ja mikäli yrittäjiltä viedään kannustava elementti vahvistaa yritystensä taseita ja saada kovalla työllä ansaittuja voittoja ulos yrityksestä ilman kahdenkertaista verotusta, voimme odottaa yritysaktiivisuuden vähentymistä Suomessa. Tämä merkitsee samalla vähemmän työpaikkoja ja vähemmän verotuloja valtiolle.

Toinen suuri suomalaista hyvinvointivaltiota yllä pitävä voima ovat keskituloiset palkansaajat. Ilman työtätekevän keskituloisten selkärankaa ei olisi nykyisen kaltaista Suomea. He ovat työllään ostaneet oman kodin, auton ja kenties kesämökinkin ja maksaneet uskollisesti välillä korkealta tuntuvan verotaakan. Lisätöistä veroa on mennyt jo yli puolet ja se on kismittänyt jo enemmän.

Keskituloisten näkökulmasta hyvää tulevissa suunnitelmissa on se, että työn verotusta eivät halua kiristää mitkään puolueet. Minua huolestuttaa kaikki muut rasitteet, mitkä keskituloisten päälle ollaan nyt kasaamassa. Kiinteistöveroa ollaan nostamassa radikaalisti, koska taloa on vaikeampi siirtää maasta pois kuin likvidimpää pääomaa. Sitä samaa taloa, jota on kalliisti maksettu parikymmentä vuotta pankkilainalla.

Toteutunut unelma kesämökistä tai kakkosasunnosta maaseudulla näyttää myös tulevan kalliiksi. Asetus haja-asutusalueiden viemäröinnistä tulee voimaan vuonna 2014. Sen ajatus on hyvä, koska on kaikkien etu, että liikaa jätevesiä ei saa päästää ympäristöön. Järjestelmät näyttävät vaan tulevan aivan kohtuuttoman kalliiksi. Nyt olisi nopeasti päästävä järkevän kokoisiin vaatimuksiin ja kustannuksiin jätevesikysymyksessä. Veromuutosten takia myös lämmitysenergian kustannukset ovat helposti karkaamassa käsistä, varsinkin jos on mökillensä väärän lämmitysjärjestelmän.

Sitten vielä joku huhuilee, että asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta pitäisi luopua. Tätä tulen vastustamaan viimeiseen saakka. Asuntolainojen verovähennysoikeudella on tavoiteltu sitä, että ihmiset lähtevään investoimaan tulevaisuuteen ja omaan kotiin. Yleensä omasta kodista pidetään hyvää huolta ja myös kodin lähiympäristöstä. Tätä ajatusta ei saa tuhota veronkeräysvimmassa. Ennen kaikkea ei saa katkaista keskituloisten ja yrittäjien selkärankaa kohtuuttomilla verovaatimuksilla.

Harri Jaskari
kansanedustaja (kok)