Kaupunkilaiset metsätalkoisiin

KAUPUNKILAISMETSÄNOMISTAJAT MUKAAN METSÄTEOLLISUUDEN TALKOISIIN

Kolumni Pirkanmaan Sanomissa 13.3.2008

Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 100 miljoonaa kuutiometriä ja ne ovatkin maamme merkittävin hyödynnettävä luonnonvara. Suomen metsistä kuitenkin käytetään vain 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Osa Suomen metsäteollisuuden raaka-aineesta on viime vuosina tuotu Venäjältä. Tähän on kuitenkin ehkä tulossa loppu, sillä Venäjä on päättänyt asettaa tullit puunviennille maasta. Mikäli EU:n ja Venäjän neuvottelut eivät johda tuloksiin, ensi vuoden alusta puutullit nousevat käytännössä niin korkeiksi, ettei puuta enää kannata tuoda rajan yli.

Arvioiden mukaan Venäjän puutullit voivat toteutuessaan johtaa jopa 25 000 työpaikan menettämiseen Suomessa. Tämä tietysti sillä ehdolla, että emme saa omaa puuhuoltoamme toimimaan. Vaikka puutullien lopullinen toteutuminen ei vielä ole varmaa, on kotimaassa ryhdyttävä toimiin puun saatavuuden varmistamiseksi. Tuontipuu on saatava korvattua kotimaisella raaka-aineella. Kotimaisen puun osuuden lisäämisellä on monia hyviä puolia. Se luo uusia työpaikkoja niille alueille, joilla työllistyminen on ollut perinteisesti hankalaa. Kotimaisen puun osuuden lisääminen edellyttää kuitenkin tehokkaampaa metsänhoitoa, kuljetusverkoston kattavuudesta ja kantokyvystä huolehtimista sekä ammattitaitoista työvoimaa.

Metsien omistus on viime vuosien aikana muuttunut –kaupunkilaistunut. Yhä useampi suomalainen omistaa metsää ja omistus usein saadaan perintönä. Tämä on tarkoittanut metsäomistuksien pienenemistä. Toisaalta metsänomistajat eivät välttämättä tunne metsänhoidon perusteita ja yhä useammin omistukset jäävät hyödyntämättä.

Kaupunkilaismetsänomistajien saamiseksi mukaan metsätalouden ketjuun heittäisinkin haasteen metsänhoitoyhdistyksille. Miten voisitte tehdä metsähoidon toimenpiteet ja puun korjuun niin helpoksi, että kaupunkilaismetsäomistaja lähtee yhteistyöhön.

Olisiko mahdollista nähdä oman metsän hoitotarpeet tai hakkuukypsyyden netistä? Voisiko metsänomistajaa hälyttää, että nyt puut ovat hakkuukypsiä tai harvennusta tarvitaan? Millaisen hoito- ja korjuupaketin yhdistykset voivat tarjota metsänomistajalle? Paketin on oltava sellainen, että se kannattaa metsänomistajan näkökulmasta.

Joka tapauksessa puu on saatava metsästä tehtaalle. Hallitus onkin käynyt toimiin kotimaisen puun saatavuuden parantamiseksi. Puukuljetusten turvaamiseksi perustienpitoon on varattu 20 miljoonaa euroa. Lisäksi yksityisteiden valtionapua on korotettu.

Puukaupan vilkastuttamiseksi on jo ehdotettu myös verohelpotuksia. Esko Ahon johtama työryhmä esittää viiden vuoden määräaikaista ensiharvennusten verovapautta, kun nykyisin veroa joutuu puukaupoista maksamaan 28 prosenttia. Esityksistä on siirryttävä nopeasti toteutukseen.

Suomen kansantalouden kannalta puun saatavuuden turvaamisessa on kyse kansallisesta hankkeesta, jossa ei pidä jäädä odottamaan itänaapurin ratkaisuja.

Harri Jaskari
kansanedustaja (kok)
Pirkanmaa