Jättipotti tai musta pekka

JÄTTIPOTTI TAI MUSTA PEKKA

Tampereen kauppakamarilehti 2/2008

Hallituksen liikennepoliittinen selonteko myöhästyy alkuperäisestä aikataulusta noin kuukauden ja on eduskunnan käsittelyssä maaliskuun lopulla. Syy on hyvin yksinkertainen. Vasta maaliskuun puolenvälin kehysriihessä päätetään, kuinka paljon rahoja on käytettävissä tämän vaalikauden liikenneinvestointeihin.

Rahatilanne ei ole uusien liikenneinvestointien näkökulmasta kovinkaan hyvä. Nykyisillä pörssikursseilla esimerkiksi valtionyhtiöiden myynti ei kannata ja uutta rahaa väylähankkeisiin ei helposti pysty irrottamaan. Viimeisten huhujen mukaan rahaa uusinvestointeihin on tulossa vain muutamia kymmeniä miljoonia euroja ja niillä rahoilla ei monia tienpätkiä rakenneta.

Liikenneministeri Vehviläinen näyttää olevan selkeästi perustienpidon rahoituksen kannalla uusien investointien kustannuksella. Se onkin varmasti perusteltu ratkaisu, onhan osa tiestöstä jo nyt päässyt huonoon kuntoon. Uusia paineita tieverkon kunnossapidolle aiheuttaa metsäteollisuuden tilanne. Puuntuonti Venäjältä saattaa loppua tämän vuoden aikana puutullien takia kokonaan ja kotimaista puuta tarvitaan entistä enemmän.

Uusinvestointien rippeistä taistellaan sitten oikein tosissaan. Maakunnat ovat esitelleet toinen toistaan parempia hankkeita. Erityisen aktiivinen on tällä kertaa ollut pääkaupunkiseutu. Vai miltä näyttää seuraava pitkä lista: länsimetro, itämetro, kehärata ja nopea junayhteys lentokentälle, uusi satama, kehä ykkösen ja kehä kolmosen parannukset.

Mielenkiintoista näissä hankkeissa on se, että ne perustuvat selkeällä ja loogiselle visiolle pääkaupunkiseudun tulevaisuudesta ja siksi niitä on helppo markkinoida myös poliittisille päätöksentekijöille. Suomi tarvitsee pääkaupunkiseutua ja pääkaupunkiseudun on oltava kansainvälisesti kilpailukyinen. Siksi pääkaupunkiseutu tarvitsee vahvan investointipanoksen.

Pirkanmaa taistelee tässä vaiheessa erityisesti kahden uusinvestoinnin puolesta – valtatie 3 Hämeenkyrön ohituksen ja Tampereen rantaväylän tunnelin. Hämeenkyrön ohitusta on valtakunnan tasolla haluttu laittaa hankelistalla matalammaksi erityisesti hyöty/kustannus –laskelman avulla (H/K –suhde 1,6). Esimerkiksi Tampereen läntisen hyöty/kustannus –suhde oli 3,3.

Tällaiset laskelmat eivät kuitenkaan ole oikeutettuja, koska liikennemäärät ovat selvästi suuremmat kaupunkien lähellä kuin pitkillä valtatieosuuksilla. Ja maakuntakeskusten yhteysvälihankkeena valtatie kolme on aivan kärkipäässä. Tiehallinnon omien tutkimusten mukaan valtatiellä 3 raskaan liikenteen määrä on 1600-1900 ajoneuvoa/vuorokausi. Esimerkiksi E18 tiellä Muurlan kohdalla frekvenssi on 1200-1300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Luku kertoo mielestäni hyvin kolmostien merkityksestä läntisen Suomen tavaraliikenneputkena.

Tampereen rantaväylän tunnelin Tiehallinto on luokitellut sellaiseksi hankkeeksi, joka pitäisi rakentaa. Rantaväylä on jo nyt Suomen viidenneksi liikennöidyin tienpätkä, 55 000 autoa vuorokaudessa. Hanke merkitsisi yli 8600 henkilötyövuotta Pirkanmaalle jo rakentamisaikana ja hankkeen arvo on kokonaisuudessaan 570 miljoonaa euroa. Valtio saisi maksamansa tunnelin osuuden moninkertaisena etukäteen verorahoina.

Huolestuttavaa tietysti on se, että esityksen tekevässä ministeriryhmässä ei ole yhtään henkilöä läheltäkään Pirkanmaata. Olemme Pirkanmaalla kokonaisuudessaan olleet vähän nöyriä valtion suuntaan sen jälkeen, kun saimme aikaiseksi läntisen kehätien rahoituksen. Nöyryys on nopeasti käännettävä pääkaupunkiseudun kaltaiseksi konkreettiseksi kokonaisnäkemykseksi Pirkanmaan kehitysmahdollisuuksista – ja tehokkaaksi lobbaukseksi. Muuten Pirkanmaalle jää tällä kierroksella käteen musta pekka.

Harri Jaskari
kansanedustaja (kok)
Pirkanmaa