Huuto(kauppa) rahoitettavista liikennehankkeista käynnistyy taas

HUUTO(KAUPPA) RAHOITETTAVISTA LIIKENNEHANKKEISTA KÄYNNISTYY TAAS

Nettikolumni Tampereen Radio 2.11.2007 , luettavissa myös Tampereen Radion kotisivuilta osoitteesta http://194.252.88.3/rswebtre.nsf/sivut/nettikolumni

Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepoliittinen selonteko valmistuu helmikuussa 2008. Raportin yhteydessä määritellään lähivuosien tärkeimmät liikennehankkeet ja valtion rahoitusmahdollisuudet hankkeisiin.

Viime viikon torstaina liikenneministeri Vehviläinen piti keskustelutilaisuuden teemasta. Aivan oikein ministeri korosti pitkäjänteisen liikennepolitiikan merkitystä ja samalla toisti, että kaikkia hyviä hankkeita ei millään pystytä rahoittamaan. Samalla hän korosti monipuolisten rahoitusvaihtoehtojen löytämistä hankkeisiin.

Sanojensa todisteeksi ministeri valitteli jo nyt lobattujen hankelistojen pituutta ja kalleutta. Arvionsa mukaan hänelle esitettyjen infrahankkeiden loppulasku on nousemassa yli 8 miljardin euron – ja edellisellä viikolla Vantaalla käydessään lista lisääntyi taas yhdellä miljardilla eurolla. Vertailun vuoksi voi todeta, että koko ministeriön vuosibudjetti on vain 1,8 miljardia euroa.

Olen kansanedustajien parissa tiedustellut poliittista kannatusta Pirkanmaan hankkeiden osalta. Aika yleinen vastaus on ollut, että tehän olette saaneet viime vuosina yli oman osuutenne, koska Tampereen läntinen ohikulkutie on ollut merkittävä rahoituskohde.

Tosiasia on, että seuraavina kuukausina ministerin vetoomus pitkäjänteisen liikennepolitiikan puolesta kaikuu kuuroille korville. Jokainen maakunta ja niiden kansanedustajat taistelevat kynsin hampain oman alueensa liikennehankkeiden puolesta.

Nyt ovat taas hyvät keinot ja konstit tarpeen, mikäli Pirkanmaa haluaa päästä mukaan seuraavien vuosien infraohjelmaan. Mielestäni voimme toimia ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin liittoutua sellaisten maakuntien kanssa, joiden intressit yhtenevät Pirkanmaan kanssa ja toiseksi pyrkiä laittamaan eri ryhmään ns. “kakkoskoriin” ne hankkeet, jotka maksavat itse itsensä nopeasti takaisin valtiolle. Ensin täytyisi kuitenkin vakuuttaa liikenneministeri “kakkoskori-ideasta”.

Esimerkiksi kolmostien Tampereen pohjoispuoleisen osan parannukset ja valtatie 9 Oriveden suuntaan kelpaavat hyviksi esimerkeiksi valtion budjettihankkeista, joissa myös lähimaakunnilla on merkittävät intressit. Koko Pohjanmaa ajaa pääosin kolmostietä etelään ja Keski-Suomi käyttää ysitietä. Koska Keski-Suomen elinkeinoelämä käyttää paljon myös Rauman ja Porin satamia, Satakunta voidaan saada mukaan hankkeita tukemaan.

Mainiona esimerkkinä “kakkoskorin” hankkeesta on Tampereen Rantaväylän tunneli. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti erittäin järkevä ja ympäristönkin näkökulmasta tukee tiivistä keskusta-asumista. Tampereen kaupunki on valmis vastaamaan suurimmaksi osaksi tunnelin rakentamiskustannuksista. Valtion osuus olisi vain 33%. Laskelmien mukaan valtio saisi asuntorakentamisen ansiosta rahoitusosuutensa takaisin välillisesti (mm. arvonlisä- ja varainsiirtoveroina) kuusinkertaisena – ja ennemmin kuin maksaa itse euroakaan. Tämä ei ole huono tarjous valtiolle.

Oleellista on, että alueiden poliitikot eivät ole yksistään edistämässä hankkeita. Mukaan tarvitaan kunkin alueen kunnat, maakunnalliset liitot, yritykset, elinkeinoelämän järjestöt ja ay-liike – ja kaikki muut hankkeiden etenemistä tukevat oleelliset tahot. Ainoastaan tiiviillä yhteystyöllä saimme viimeksikin Tampereen ohikulkutien käyntiin ja nyt tarvitaan samaa talkoohenkeä.

Harri Jaskari
kansanedustaja, kok
Pirkanmaa