Haasteellinen verotuksen kokonaisuudistus

HAASTEELLINEN VEROTUKSEN KOKONAISUUDISTUS
Mielipidekirjoitus julkaistu Aamulehdessä 14.6.2008

Verokeskustelu on kesää myöten kuumentumassa ja saamassa mielenkiintoisia piirteitä. Kaksi viikkoa sitten Jyrki Katainen peräänkuulutti verotuksen kokonaisuudistusta. Helsingin Sanomien mukaan Kataisen tavoitteena on työhön liittyvän verotuksen radikaali lasku ja vastaavasti muiden verojen nosto. Lehden mukaan Katainen ehdotti ratkaisumallina mm. pääomatulojen verotuksen ja kulutusverojen nostamista.

Tästä nousi aika kohu ja monet minullekin tutut yrittäjät ottivat yhteyttä ja kertoivat mielipiteensä asiasta. Onhan totta, että esimerkiksi osinkotulojen nykyinen verokohtelu on tehty vain kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Ja monesti yritys on yhtä kuin yrittäjä. Olisi aika hullua, että yritys (eli yrittäjä) maksaa ensin tuloksesta 26 prosenttia ja sitten vielä erikseen osingoista 28 prosenttia.

Tosiasiassa uudistuksen sisältö on kokonaan auki. Ensi syksynä perustettava työryhmä miettii verouudistusta puhtaalta pöydältä, eikä sen tavoitteeksi ole asetettu esimerkiksi pääomatuloverotuksen kiristämistä. Verouudistuksen ainoa etukäteen lukkoon lyöty tavoite on työn verotuksen keventäminen ja siten kannustavuuden lisääminen.

Mikäli työn verotusta halutaan laskea, jostakin valtion on kuitenkin saatava verotuloja. Tärkein verotuloja lisäävä tekijä on kaikkien työkykyisten saaminen töihin. Esimerkiksi osa jo eläkkeelle siirtyneistä haluaisi palata työelämään. Nykyinen eläkejärjestelmä ei kuitenkaan kannusta takaisin työelämään.

Sama kannustavuusongelma on työttömillä. Vuonna 2007 nykyisten työttömien työllistyminen olisi keskimäärin jättänyt käteen 38 prosenttia palkasta. Noin 15 prosentilla työttömistä jää käteen vähemmän kuin 20 prosenttia. Muutama prosentti työttömistä ei hyötyisi työllistymisestä lainkaan. Itse kukin voi miettiä, kiinnostaako työ, mikäli sadasta tienatusta eurosta jäisi itselle muutama euro.

Toisaalta lisätyön teko ei nykyisin juuri kannata – marginaalivero on aivan uskomattoman korkealla. Korkeimpien marginaaliverojen alentaminen esimerkiksi 5 prosenttiyksikköä merkitsisi staattisesti ajateltuna 210 miljoonan euron lovea valtion budjettiin. Samalla se kuitenkin merkitsisi merkittävää kannustavuuden lisäystä ja osa lisääntyneestä työnteosta palautuisi valtion kassaan.

Miksi sitten uudistus halutaan tehdä? Nykyinen verotus on vuosikymmenten aikana rakennettu pala palalta. Välillä on painotettu yrittäjyyttä, välillä osaamista ja välillä sosiaalipolitiikkaa. Nyt meidän veropolitiikkamme on kuin tilkkutäkki ja tarvitaan kokonaan uusi alku.

Tuloverojen, pääomaverojen ja kulutusverojen keskinäinen suhde ja osat on mietittävä uudestaan ja järjestettävä tarkoituksenmukaisemmin. Tämän perusteella voisi ennakoida tiettyjen ympäristö- ja kulutusverojen korotuksia. SDP tulee varmasti taas esittämään maa- ja metsätilojen verotukseen muutoksia ja se on estettävä. Tärkeä kysymys on myös, missä tuotteissa arvonlisävero kenties kohoaa.

Taatusti verotuksen kokonaisuudistuksesta tulee itkua ja hammastenkiristystä, koska aina jotkut voittavat ja toiset häviävät. Kokoomuksen on huolehdittava siitä, että yrittäminen, itsensä työllistäminen ja työ vastaanottaminen kannattavat uudessa verojärjestelmässä nykyistä paremmin. Järkevän tuloverotuksen lisäksi myös pääomatuloverotuksessa on oltava sellainen malli, että pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa ja olemme vahvasti mukana taistelussa työn, pääomien ja investointien sijoittumisesta Suomeen.

Harri Jaskari
kansanedustaja, kok