Eurooppa hukkuu byrokratiaan (mielipide AL 12.2.12)

EUROOPPA HUKKUU BYROKRATIAAN
(mielipidekirjoitus Aamulehdessä 12.2.2012) 

Suomi on saanut tällä EU:n rakennerahastojen 7-vuotiskaudella (päättyy vuonna 2013) EU:lta noin 1,7 miljardia euroa alueellisen ja sosiaalisen kehittämiseen maassamme. Nyt on eri arvioiden mukaan siitä mennyt hallinnon pyörittämiseen jopa 25 prosenttia. Tämähän on lähes 400 miljoonaa euroa. Uskomatonta, mikäli tämä pitää paikkansa.

Ensi syksynä tai vuoden 2013 alussa tulee seitsemästä seuraavasta vuodesta todennäköisesti sellainen neuvottelutulos, että kehitysrahat vähenevät. Yksi ennuste on se, että rahasumma jää 1,1 miljardiin euroon. Mikäli merkittävä osa rahoista ei menisi hallintoon, nyt on tehtävä totaalinen yksinkertaistaminen hallinnossa. Miten Suomessa lähes 500 ihmistä pyörittää EU-byrokratiaa kun esimerkiksi lähes kaksi kertaa suurempi Ruotsi selviää 300 henkilöllä? Merkittä osa hallinnon pyörittäjistä on ministeriötasolla Helsingissä.

Eipä se byrokratia Brysselinkään näkökulmasta maailman tehokkaimmalta näytä. Toissa viikolla Brysselissä halusin selvittää, mihin ne kaikki EU:n tutkimusrahat sujahtavat. Nyt suunnitelmissa EU-tasolla on tehdä uusi Horizon 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma vuosille 2014-2020. Komissio ehdottaa tälle ohjelmalle rahoitusta 80 miljardia euroa. Valtavia summia. Ja sitten vielä tavoitteeksi on asetettu, että vähintään 15% rahoituksesta menee pk-yrityksille.

Kysyin tietysti, että miten rahat sitten haetaan Brysselistä pois Suomen pk-yritysten kehittämiseen. Nykyisin projektihakemuksesta varsinaiseen rahoituspäätöksen kestää aikaa keskimäärin puolitoista vuotta. Tuntuu, että tässäkin on jotain byrokraattisia elementtejä. Ainakaan kukaan pk-yritys ei malta tehdä ensin mahdollisimman byrokraattista hakemusprosessia ja sitten odottaa vajaata kahta vuotta, että tuleekohan sieltä mitään osarahoitusta.

Keväällä tulee hallitukselta ehdotuksia EU;n rakennerahastojen hallinnon uudistamiseksi. Olen Pirkanmaalla sanonut, että nyt on aloitteellisuuden paikka. Mikäli emme pysty itse nopeasti kertomaan, miten laittaisimme hallinnon tehokkaaksi, joku muu tekee sen puolestamme. Ja nyt ei kannata tapella hallinnon sisällä siitä, saako rahat ELY-keskus vai maakunnan liitto. Sen sijaan kannattaa miettiä sitä, miten raha tehokkaasti tukisi kilpailukykyistä kasvua ja työpaikkojen syntymistä.

Yksi ajatusmalli tuli keskustelussa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen kanssa pari viikkoa sitten. Nythän paljon hallinnon ihmisiä käsittelee esimerkiksi yritysten/yrittäjien tukihakemuksia. Monesti olen kokenut, että sellaiset ihmiset käsittelevät asiaa, joilla ei ole osaa eikä arpaa, eikä omaan panosta mukana.  Nyt on ihan liian paljon porukkaa, joka pyörii vain omalla mukavuusalueellaan. Kun tehdään jotain uutta, täytyy hypätä myös omalle epämukavuusalueelleen.

Mitäs jos hallinnon ihmiset vain hyväksyisivät ryhmän riittävän päteviä ihmisiä, jotka pystyvät auttamaan vaikka yrityksen kansainvälistymisponnisteluissa – eli tarkistaisivat pätevyyden. Sitten yrittäjät valitsisivat sellaisen henkilön, jonka kanssa kemiat sopivat yhteen. Samalla yrittäjän pitäisi aina itse maksaa osan palvelusta. Business on aina ihmisten välistä asiaa.  Tällainen innovaatio- tai kansainvälistysmisvoucher on jo käytössä esimerkiksi Virossa. Kuinkahan paljon tässäkin jo säästyisi hallinnon kuluja? Ja sama raha menisi aitoon kehittämistyöhön.

Harri Jaskari
kansanedustaja, kok