Elvytysrahat talouden uudistamiseen

ELVYTYSRAHAT TALOUDEN UUDISTAMISEEN

Vuosikymmenen ajan poliitikot ovat voineet noususuhdanteen myötä jakaa tasaisesti hyvää ja tukea pieniä korjauksia tehden asiantuntevien virkamiesten esityksiä. Jakopolitiikan aika on nyt ainakin vähäksi aikaa ohitse. Sen sijaan on linjapäätösten aika. Suomi näivettyy, mikäli nyt kuljemme perusuran mukaisesti. Vaikeina aikoina on myös poliitikkojen pystyttävä vetämään linjaa.

Voi sanoa, että olemme pyrkineet tekemään lähes kaiken mahdollisen, jotta Suomi pääsisi laman yli. Siltaa seuraavaan nousukauteen on rakennettu hartaasti ja pyritty siihen, että emme joutuisi massatyöttömyyden negatiivisen noidankehään.

Keinovalikoima on ollut monipuolinen: pankkien luotonannon helpottaminen, työntekijöiden sivukustannusten alennus, julkisten yritysrahoituslaitosten pääomittaminen, työn verotuksen keventäminen, avustukset ja korkotuet rakentamiseen, yritysten poistouudistus jne. Laman estämisen toimenpiteiden kustannusvaikutusten on maksimissaan arvioitu olevan jopa 60 miljardia euroa.

Nyt on alkanut kuulua alustavaa keskustelua siitä, kohdistammeko liian paljon panoksia aivan tämän päivän asioihin? Sen sijaan olisi kenties syytä miettiä, mitä rakenteellisia talouden uudistuksia elvytysrahoilla voisimme saada aikaan.

Maailmalla on nyt runsaasti tuotteita, jotka eivät ole kyenneet sopeutumaan uusiin kuluttajien vaatimuksiin. Euroopassa tuotetaan 18 miljoonaa autoa ja vain 11 miljoonaa tarvitaan. USA:n autoteollisuus ei uskonut uusiin ympäristöystävällisiin autoihin ja on vaikeuksissa. Japanilaiset autonvalmistajat sen sijaan ovat edelläkävijöitä hybridiautoissa ja nyt myös sähköautomarkkinoilla.

USA:ssa on jo nyt tehty mielenkiintoinen päästökauppasysteemi. Siinä 14 osavaltion pahimmat saastuttajat joutuvat maksamaan yhteiseen rahastoon saastutusmaksua. Koko rahaston varat käytetään kuitenkin yritysten kehityshankkeisiin energia- ja ympäristöteknologian alalla. Ensimmäisten arvioiden mukaan yhden dollarin panostus on tuonut osavaltioiden yrityksille jo neljä dollaria takaisin uusina tuotteina ja palvelukonsepteina.

Ruotsi on puolestaan edelläkävijä esimerkiksi asuntojen energiatehokkuudessa ja lämmitysjärjestelmissä. Aurinkoenergiaa käytetään asuntojen energialähteinä kymmenkertaisesti verrattuna Suomeen. Samoin energiatehokkaita lämpöpumppuja on Ruotsissa asunnoissa kymmenkertainen määrä verrattuna Suomeen. Samalla Ruotsiin on syntynyt vahva lämpöpumpputeollisuus.

Jo nyt ympäristöalan liikevaihto on maailmalla kasvanut keskimäärin 15 prosenttia vuodessa. Hajautetun, puhtaan energian tuotanto, puhtaat prosessit ja teknologiat, kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus ovat hyvin potentiaalisia aloja laman jälkeisillä maailmanmarkkinoilla. Alan maailman markkinoiden kooksi on esitetty arvioita aina 600 miljardista eurosta ylöspäin ja kasvuprosentiksi kaksinumeroisia lukuja.

Pitäisikö tulevat elvytysrahat sitoa nykyistä voimakkaammin sellaisiin hankkeisiin, jotka tukevat ympäristöystävällisiä investointeja ja luovat samalla uusia maailmalla kaupaksi käyviä ympäristötuotteita? Suomessa on korkealaatuista ympäristö- ja teknologiaosaamista, mutta kasvaako ala merkittäväksi teollisuudeksi? Nouseeko kenties jokin suomalainen yritys alan lipunkantakasi maailmassa? Mielestäni nyt on tulevaisuuteen panostamisen aika.

Harri Jaskari
kansanedustaja (kok)