Budjetti ilman linjaa

BUDJETTI ILMAN VISIOTA Elokuu 2006

Kesä jatkuu, mutta varma poliittisen syksyn merkki on Valtiovarainministeriön budjettiesitys ja hallituksen budjettiriihi. Päähallituspuolueiden kesken on jo käyty kisaa, mikä vaalibudjetin osa kuuluu Keskustalle ja mikä SDP:lle.

Viimeksi SDP väitti, että kun keskusta saa maatalouspakettinsa, heidän täytyy saada oma köyhyyspakettinsa. Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen ehätti puolestaan jo kertomaan, että köyhyys kuuluu myös keskustalle. Eiköhän molemmat ole ihan kansallisia, ei puoluepoliittisia kysymyksiä.

Tämän vuoden budjettia leimaa ennen kaikkea näköalattomuus ja peruutuspeiliin katsominen. Tulevaisuuteen suuntautuneita investointeja on yllättävän vähän.

Ensinnäkin tutkimuksen ja kehitykseen varatut rahat polkevat budjetissa paikallaan. Nykyisin myös yritysten into tutkimus- ja kehityspanostuksiin Suomessa näyttää hiipuvan. Esimerkiksi sadan maailman merkittävimmän yrityksen t&k-investointien listalla Suomi on pudonnut aivan häntäpäähän. Tilanne oli aivan erilainen vielä 2000-luvun alussa. Juuri tässä tilanteessa julkisia t&k –investointeja pitäisi kasvattaa hallituksenkin asettaman tavoitteen mukaisesti, eli 5-7 prosenttia vuodessa.

Osaaminen ovat tulevaisuutemme. Tämä ei näy hallituksen budjettiesityksessä. Yleissivistävässä koulutuksessa valtionosuudet vähenevät 21 miljoonaa euroa. Mihin katosivat kauniit tavoitteet paremmasta peruskoulusta, pienemmästä luokkakoosta ja opettajien arvostuksen nostamisesta?

Vastaava tilanne on maamme yliopistoissa. Yliopistojen toimintamenoihin budjetti lisää vain 2 prosenttia. Yliopistojen rehtorien mielestä summa menee pääosin kiinteistöjen kohonneisiin vuokrakustannuksiin. Jo nyt Suomen yliopistoissa on yhtä opettajaa kohti noin 20 opiskelijaa, kun maailman parhaissa yliopistoissa vastaava suhdeluku on alle 10. Tällä menolla jäämme auttamatta maailman yliopistojen maakuntasarjaan.

Työllisyyspolitiikassa hallitus lisää rahaa juuri niihin toimenpiteisiin, jotka tuoreessa työministeriön tutkimuksessa on todettu hyvinkin tehottomiksi. Tehokkaaksi osoittautuneen oppisopimuskoulutuksen valtionosuuksiin budjetti esittää vain 1,9 miljoonan euron lisäystä. Toista tehokasta toimenpidettä eli starttirahaa ei vakinaistettu.

Hallituksen arvostusta yrittäjyyttä kohtaan ei lisännyt se, että Valtiovarainministeriö hylkäsi yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan. Nämä signaalit eivät tue aitojen uusien työpaikkojen syntymistä Suomeen ja viimeisen arvion mukaan hallitus onkin jäämässä jälkeen asettamastaan 100 000 työpaikan tavoitteesta.

Harri Jaskari
puoluesihteeri
Kansallinen Kokoomus