Asenne ratkaiseen Suomen menestyksen (yhteisartikkeli kauppalehti 8.12.11)

ASENNE RATKAISEE SUOMEN MENESTYKSEN
(Julkaistu Kauppalehti, debatti 8.12.2011) 

Suomessa on viime vuosina etsitty ongelmien syitä muualta kuin itsessämme. Monet pitävät kiinni vanhoista asemista ja rakenteista. Pahimpia kilpailijoitamme eivät ole Ruotsi, Kiina tai paha markkinatalous, vaan omat asenteemme ja jäykät rakenteet.

Kävimme marraskuun alussa analysoimassa USA:n asenneilmastoa. Maassa riittää haasteita ja ongelmia, mutta asenne vaikutti olevan kohdallaan. Tapaamamme ihmiset eivät puhuneet lamasta vaan uusista ideoista ja keinoista niiden toteuttamiseksi. Suomessa on ainakin julkisuudessa keskitytty yksipuolisesti Euroopan talouskriisiin, säästämistarpeeseen ja veronkorotuksiin. Liian vähälle huomiolle on jäänyt keskustelu uusista ideoista, uusista toimintatavoista sekä näin syntyvästä kasvusta ja uusista työpaikoista.

Konkreettinen USA:sta opittava ilmiö on uusi jakamisen kulttuuri. Ihmiset jakavat omia oivalluksiaan ja etsivät yhteistyökumppaneita ennakkoluulottomasti. Ideat jalostuvat monipuoliseksi osaamiseksi mutkattomassa, usein epävirallisessa yhteistyössä. Yhteistyökumppaneiden konkreettinen arvo (what can you do for me) on paljon tärkeämpää kuin asema. Tiedon jakamisen kulttuuri on samalla oman idean testauttamista markkinoilla. Ei ole järkeä viedä eteenpäin hankkeita, joista kukaan ei ole kiinnostunut. Härkäpäinen yksinyrittämisen kulttuuri vaikuttaa väistyvän verkottuneen yhteistyön edestä.

Ideat myös laitetaan toteutukseen nopeasti. Esimerkiksi New Yorkissa on luotu prototyyppistudioita. Kun saat muotoiluidean, saat saman tien teetettyä lähellä, nopeasti ja edullisesti ideastasi prototyypin, jolla pääset testaamaan idean kantavuutta markkinoilla. Nopea pilotointi lyhentää huomattavasti tuotekehitysaikaa, kun matka tutkijankammioista ja laboratorioista markkinoille lyhenee.

USA:ssa epäonnistumista ei pelätä. Mikäli et ole epäonnistunut riittävän usein, et ole

yrittänyt tarpeeksi rohkeasti. Tapasimme Kaliforniassa yrittäjän, joka oli epäonnistunut seitsemän kertaa ja vasta kahdeksas oli se oikea hanke, jonka ansiosta hän on nykyisin miljonääri. Meillä konkurssin tehnyt yrittäjä kantaa syntisäkkiä helposti mukanaan liian pitkään.

Vastaus Suomen kasvu- ja työllisyystavoitteisiin löytyy yrittäjyydestä. Menestyvää yrittäjää kannattaa tukea ja innostaa eteenpäin – epäonnistunutta yrittäjää taas kannattaa auttaa nopeasti takaisin jaloilleen. Kysymys ei ole vain valtion toimista vaan toimintakulttuurista. Yrittämisen lopettanut yrittäjä kannattaa esimerkiksi ottaa verkostojen kautta mukaan muiden yrittäjien hankkeisiin luomaan työtä ja toimeentuloa. USA:ssa epäonnistuneetkaan yrittäjät eivät vaikuta jäävän työttömiksi, he ovat korkeintaan työpaikkojen välissä (between the jobs). Suomessa yrittäjänä epäonnistunut ei pääse helposti muualle töihin. Täällä ollaan työttömänä, ei työpaikkojen välissä.

USA:ssa rahoitetaan enemmän idearikkaita ihmisiä, ja vähemmän firmoja tai toimitiloja. Pääomasijoittajat ja muut riskirahoittajat mahdollistavat liiketoimintaidean saaneelle heti useamman ihmisen palkkauksen ja nopean varmistuksen siitä, kantaako idea markkinoilla. Kysymys on myös kunnianhimosta. USA:ssa tavoitteet laitetaan hyvinkin korkealle. Jos hanke ei lennä, ei epäonnista hanketta jäädä jurnuttamaan viimeiseen hengenvetoon asti, vaan hankkeesta luovutaan kun vaikuttaa siltä että se ei onnistu.  Usein myös päästään lähelle alussa ylivoimaisen vaativilta vaikuttaneita tavoitteita.

Eroa oli myös tavassa tukea innovaatioita. Suomessa innovaatiojärjestelmä lähtee osittain ylhäältä alaspäin. Virkamiehiltä uupuu asiakasnäkökulma. Siksi yrittäjät ja tutkijat saattavat täyttää kolmasosan työajastaan erilaisia rahoitushakemuksia ja raportteja, joiden perusteella virkamiehet sitten päättävät, mitkä ideat ovat hyviä. Pilotoivista markkinoista ei ole tietoakaan.

Meillä on paljon opittavaa maailmalta.

Harri Jaskari
kansanedustaja, ex-puoluesihteeri, kok

Mikael Jungner
kansanedustaja, puoluesihteeri,  SDP