Jätevesiasetus: hyvä ajatus – huono toteutus (mielipide AL 13.10.10)

13.10.2010

JÄTEVESIASETUS: HYVÄ AJATUS – HUONO TOTEUTUS

(Mielipidekirjoitus julkaistu Aamulehdessä 13.10.2010)

Viime viikot on kohuttu haja-asutusalueiden jätevesistä ja jätevesiasetuksesta. Noin miljoona suomalaista asuu viemäriverkostojen ulkopuolella. Haja-asutuksen jätevedet ovatkin maatalouden jälkeen toiseksi suurin vesistöjen fosforikuormittaja. Ero on kuitenkin huomattava: maatalous 67%, haja-asutus 8,6%.

Lakiesityksen myötä on tullut sellainen ajatelma, että suomalaiset hoitavat huonosti jätevesikysymyksiään. Kyllä suomalaiset sen tajuavat, että on tärkeä saada omasta ja naapurinkin kaivosta jatkossa puhdasta vettä ja pitää uimarannat ja lähivedet hyvänlaatuisina. Esimerkiksi Pirkanmaalla Näsijärvi ja monet muut vesistöt ovat puhdistuneet huomattavasti ihmisten vastuullisen toiminnan ansiosta.

Totta kai on myös sellaisia talouksia, joilla on parantamisen varaa. Ammutaanko nyt kuitenkin tykillä hyttystä jätevesiasetuksella vai pitäisikö vielä miettiä asioita? Tuntuu hiukan siltä, että ympäristöministeriön valmistelevilla virkamiehillä on ollut hiukan joko-tai asenne.

Maalais- ja kaupunkijärjellä ajateltuna on hyvinkin helppo tulla johtopäätökseen, että haja-asutusalueella asuvien/mökkeilevien tilanne on monesti hyvin erilainen. Joku on mökillä muutaman viikon vuodessa ja joku asuu vakituisesti. Jonkun tontti rajautuu aivan veden äärelle, jonkin toisen kotipaikka on kilometrien päässä vesistöstä.

Siksi onkin kysyttävä, tarvitaanko kaikille samanlaista raskasta jäteveden puhdistussysteemiä? Kysymys on relevantti varsinkin kun tullut myös tutkimustuloksia, joissa pienpuhdistamoita on lähes mahdoton saada toimimaan tavoitteiden mukaisesti yhden talouden kiinteistöillä. Kemiallinen puhdistus toimii jollakin lailla, mutta biologiset osat eivät toimi, koska kuormitusvaihtelut ovat liian suuria. Tämä ongelma kärjistyy erityisesti mökeillä, joissa ollaan viikko silloin tällöin.

Mielestäni kaikkien ei tarvitsisi miettiä raskaita 10 000 euron investointeja. Ratkaisuja voivat olla kuivakäymälä, umpisäiliöt jonka loka-auto tyhjentää tai sitten varsinaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät. Monet vesien piirissä olevista on jo hoitanut velvoitteensa viranomaisohjeen mukaisesti eli mustat vedet umpisäiliöön ja harmaat suodatukseen.

Monelle perinteiden maasuodattamo on riittävä, kunhan se on oikein tehty ja oikein käytetään. Jos asuminen on lähellä vesistöä/pohjavesistöä, muovitetaan kaivanto ja lisätään fosforinlisäpoistoa. Olisiko ideaa myös Ruotsin mallin mukaisesta kaksiportaisesta järjestelmästä, jossa vesistöihin rajoittuvilla kiinteistöillä on tiukemmat velvoitteet?

Harri Jaskari

kansanedustaja, kok