Harrin eduskuntaviesti 16.5.2007

16.5.2007

HARRIN EDUSKUNTAVIESTI                                                      16.5.2007

Arvoisat ystävät,

Taas on viikko kulunut ja on aika kertoa tapahtumista ja pyytää kommenttejanne muutamasta ajankohtaisesta asiasta.

Harri virallisesti tavattavissa Tampereella ja Virroilla ensi maanantaina – ja aina voi koputtaa olkapäälleSeuraavan kerran olen tavattavissa yleisen keskustelun ja väittelyn merkeissä ensi maanantaina 21.5 Koskikeskuksen Linkosuolla klo 13-14.

Samana päivänä olen myös Virroilla ja siellä tapaamisaika on klo 18 ja paikka Virtain valtuustosali. Toivottavasti nähdään maanantaina.

Perintöverokeskustelu sivuraiteellaEduskuntavaalien alla kaikki puolueet olivat yksimielisiä siitä, että nykyiselleen perintö- ja lahjaveroa ei voida jättää. Tämän yksimielisyyden taustalla oli se tosiasia, että perintö- ja lahjaverotuksen euromääräisiä rajoja ei ole tarkistettu moneen vuoteen.

Suhteellisesti yhä pienemmistä perinnöistä on siten jouduttu maksamaan veroa. Nykyisellään perintöveron maksamiseen joudutaan ottamaan pankkilainaa tai sitten myymään peritty asunto tai kesämökki. Hullu tilanne, joka oli pakko korjata.

Julkisuudessa hallitusohjelman perintöveroon liittyvät linjaukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Jotkut vastarannan kiisket ovat halunneet kääntää asian ihan päälaelleen. Pahimmat ovat värikkäästi kuvanneet jo luokkataistelun alkaneen.

Lyhyistä kirjauksista on tehty hyvin pitkälle meneviä johtopäätöksiä – ja haluttu värittää asioita. Toistaiseksi hallituksessa on sovittu vain periaatteista, joiden pohjalta suomalaista perintöverotusta uudistetaan. Nyt tietysti pitää päästä nopeasti konkreettisiin toimiin.

Tarkka hallitusohjelman kirjaus on seuraava: “Perintöveroa kevennetään verotettavan perinnön alarajaa nostamalla sekä lesken ja alaikäisten lasten asemaa helpottamalla.” Lisäksi on sovittu, että tähän tarkoitukseen käytetään 150 miljoonaa euroa.

Jos luvattu 150 miljoonan euron koko summa käytettäisiin ensimmäiseen veroluokkaan eli lähiomaisiin, niin perintöverotuksen alaraja nousisi noin 20 000 euroon. Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti lesken ja lasten asemaa korostetaan uudistuksessa erityisesti – alaraja heidän kohdallaan tulee uskoakseni olemaan huomattavasti korkeampi.

Eli ensimmäinen perintöveroluokka ei näillä taloudellisilla yhtälöillä tule kokonaan poistumaan, mutta toivottavasti ainakin asteittain. Oma mielipiteeni on, että perintövero voitaisiin poistaa kokonaan ainakin lähisukulaisilta.

Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja lahjavero onkin jo luvattu poistaa – ja hyvä niin. Jopa 70 000 yritystä on lähivuosina sukupolvenvaihdostilanteessa. Perintö- ja lahjaverotuksen poistolla hallitus haluaa varmistaa mahdollisimman monen yrityksen jatkamisen.

Jos yritystoiminnalle ei löydy jatkajaa, menetämme myös yrityksessä olevat työpaikat. Uudistuksen välitön vaikutus valtion verotuloihin on vuositasolla 15 miljoonaa euroa ja se koskee vain aidosti yritystoimintaan liittyvää omaisuutta, ei taloja ja mökkejä.

Ihmettelen aidosti sitä keskustelua, mitä yritysten ja maatilojen perintö- ja lahjaveroista luopuminen on aiheuttanut. Kyllä ennen vaaleja kaikki korostivat sitä, että suomalaisten työpaikkojen ja elävän maaseudun säilyttäminen on ykköstavoitteemme. Missä ovat nyt ne ihmiset, josta puhuvat aitojen työpaikkojen säilyttämisestä Suomessa. Yritystoiminnan ja maatilojen jatkajien on voitava keskittyä varsinaisen yritystoiminnan kehittämiseen, ei verotukseen.

Tarkempaa tietoa aikataulutuksesta ja uudistuksen sisällöstä saataneen sinivihreän hallituksen ensimmäisen kehysriihen yhteydessä ensi viikolla. Selkeät aikataulut uudistukselle ovatkin tärkeitä. Ihmisten on tiedettävä mahdollisimman nopeasti sekä uudistuksen sisältö että aikataulu.

Ensi viikolla hallituksen kehysriihi – mikäs se sitten on?Muistutetaanpa ensin vähän opettajamaisesti (anteeksi) mikä on kehysriihi ja mitä on luvattu. Hallitusohjelmassa määriteltiin paljonko valtion menot saavat enintään kasvaa neljän vuoden aikana (vuoden 2007 budjetti suhteessa vuoden 2011 budjettiin). Tämä summa naulattiin kiinni 1,3 miljardiin euroon eli tämä on kehys. Tätä enemmän menot eivät saa kasvaa, oli sitten hyvät tai huonot ajat.

Lisäksi päätettiin, että tehottomista toimista siirretään parempiin kohteisiin rahaa yhteensä 250 miljoonaa euroa. Tehottomana pidettiin esimerkiksi tempputyöllistämistä ja siltä sektorilta rahaa ollaan vähentämässä. Siirtojen jälkeen rahaa olisi siis käytettävissä 1,55 miljardia euroa.

Ensimmäinen jakokierros käytiin jo hallitusneuvotteluissa Säätytalolla viime kuussa. Säätytalolla määriteltiin jo 1,05 miljardille eurolle kohteet: 500 miljoonaa euroa lisätään vuosittain yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin, 350 miljoonaa euroa osaamiseen ja 200 miljoonaa euroa muihin välttämättömiin tarpeisiin.

Kehyksessä on siten jäljellä enää 250 miljoonaa euroa (tai 500 miljoonaa euroa jos hallinnonalojen siirrot otetaan huomioon). Näistä kehysrahoista nyt sitten väitellään ensi viikolla ensin hallituksen ministereiden kesken ja sen jälkeen eduskunnassa.

Katsotaan nyt sitten miten käy. Joku on povannut, että ensi vuoden alussa lisätään menoja 200 miljoonaa euroa. Tärkeitä lisämenojen kohteita olisivat esimerkiksi opintorahan korotus. Sitten jää parille viimeiselle vuodelle nostomahdollisuuksia enää 50 miljoonaa euroa. Eli tällä tavalla juoni kulkee.

Tulevaisuusvaliokunta etsii teemojaViime viikolla kerroin, että pääsin tulevaisuusvaliokunnan jäseneksi. Nyt olemme tiiviisti etsimässä niitä tärkeimpiä teemoja, joilla saadaan herätettyä keskustelua ja kenties pystytään tarjoamaan yhteiskuntaan uusia ideoita – ja jopa muuttamaan Suomea paremmaksi.

Tämän päivän kokouksessa tulevaisuuden tutkija Mika Mannermaa sanoi, että Tulevaisuusvaliokunta voisi olla todellinen herättelijä ja vaikutusvaltaisin eduskunnan valiokunnista – mikäli tehokkuutta ja ideoita riittää. Voimme haastaa kaikki tahot keskusteluun.

Nyt tarvitaan kuitenkin teemoja ja tässä kysyn apuanne. Ideoita on jo paljonkin heitetty. Itse minua kiinnostaa esimerkiksi se, miten jollakin tietyillä alueilla Suomessa ja maailmalla syntyy niin paljon aitoja uusia työpaikkoja. Millainen ympäristö ja yhteiskunta synnyttää sitä iloista luovuutta, jota Niinistökin jo julisti presidentinvaalikampanjassaan.

Toinen kiinnostava aihe voisi olla talouden ja kulttuurin lähentäminen toisiaan – ilman että kumpikaan menettäisi omaa identiteettiään. Missä päin maailmaa kulttuurinen luovuus todella kukkii ja myös talous siitä hyötyy uusien ideoiden ja uusien työpaikkojen muodossa. Missä asioita ajatellaan aivan eri näkökulmista.

Tämän päivän kokouksessa Turun tulevaisuustutkijat ehdottivat, että Tulevaisuusvaliokunta käynnistäisi ns. tulevaisuusraadit. Eri puolella Suomea käytäisiin julkisia kansalaiskeskustelua keskeisimmistä yhteiskunnallisista tulevaisuusteemoista.

On väitetty, että nano- ja bioteknologia mullistaa kohta maailman ja pitäisikö meidän olla ensimmäisiä. Negatiivisena skenaariona on nähty luku- ja kirjoitustaidon rapautuminen tulevaisuudessa ja isoveli valvoo systeemin lisääntymisen.

Mitä sinun mielestäsi pitäisi tutkia? Mitkä ovat yhteiskunnan heikot signaalit?

Parhain terveisin Harri

Kirjoitus liittyy aiheisiin: Politiikka RSSSeuraa blogia