Presidentti luo työpaikkoja Suomeen
Harrin eduskuntaviesti 3.2.2012 

Olen koko vajaa kaksi viikkoa vähän huolestuneena analysoinut presidentinvaalien toista kierrosta. Näytti hyvinkin paljon siltä, että vaaleista on tulossa ns. lifestyle-vaalit. Kilpaillaan siitä, kuka on suvaitsevaisin ja liberaalein.  Näyttää kuitenkin nyt siltä, että Haaviston Pekan nousu ei lähtenytkään turbovaihteella ylöspäin ja Saulin vahvuudet monella politiikan sektoreilla ovat nousseet varsin selkeästi esiin.

Tosiasiahan on se, että molemmat ehdokkaat täyttävät varsin hyvin sekä suvaitsevaisuuden että liberaalisuuden kriteerit. Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt keskustelu, miten kaksi hyvin liberaalia ja eurooppalaista valtiomiestä ovat toisella kierroksella, vaikka perussuomalaisten ”jytkystä” on aikaa vasta vajaa vuosi. Johtopäätös: nykyisin myös Suomessa yhteiskunta ja yhteiskunnan arvot muuttuvat todella nopeasti.

Mielestäni presidentin vaikutus- ja arvovalta tulevaisuudessa liittyy perinteisen politiikan lisäksi entistä voimakkaammin talouspolitiikkaan ja työpaikkojen saamiseen suomalaisille. Presidentillä tien avaajana uusiin taloudellisiin yhteistyösuhteisiin ja käytännön kauppoihin on monessa maailman maassa varsin ratkaiseva merkitys. Uskon, että erityisesti tällä sektorilla Niinistö on varsin ylivoimainen.  Nykysuomessa tarvitaan erityisesti työtä Suomelle.  Työstä se hyvinvointi syntyy, ei mistään kepulikonsteista.

Nyt reippaasti maailmalle testaamaan omia ideoita
Harrin eduskuntaviesti 3.2.2012

Olin eilen illalla välillä taas Helsingissä. Olin saanut houkuteltua Kalifornialaisen Plug and Play Tech Centerin omistajat tulemaan parin päivän vierailulle Suomeen. Paikalle oli kutsuttu parikymmentä ICT alan huippu start up yritystä Pirkanmaalta ja pääkaupunkiseudulta.

Plug and Play konsepti on mainio. 500 dollarilla kuukaudessa voi vuokrata avointa toimistotilaa huippuaktiivisesta teknologiakeskuksesta Palo Altosta, jossa pyörii samanaikaisesti 150 idearikasta muuta yrittäjää. Kerran viikossa paikalle tulevat business enkelit ja pääomasijoittajat, jotka sijoittavat rahaa ja osaamista valitsemiinsa yrityksiin. Myös teknologiakeskuksen omistajat sijoittavat potentiaalisiin yrityksiin. Eilenkin ainakin yksi suomalainen yritys sai taas lisärahaa kasvuun.

Kalifornian kaverit ovat perustaneet vastaavan keskuksen myös Singaporeen ja Sveitsiin. Eilen mietittiin kiivaasti, pitäisikö perustaa myös Plug and Play Finland osaksi verkostoa. Olisi mielenkiintoista, mikäli suomalaiset pääomasijoittajat tekisivät saman konseptin. Kun yritys tulee keskukseen, se olisi ensin muutaman kuukauden sparrattavana Suomessa, sitten esittelisi konseptinsa myös Silicon Valleyssa ja haistelisi siellä tuulia muutaman kuukauden – ja lopuksi valloittaisi myös Aasian markkinoita Singaporen kautta. Eli born global.

Ensi maanantaina alkaa taas istuntokausi eduskunnassa.  Heti maanantaina on käsittelyssä kaksi todella isoa asiaa: puolustusvoimauudistus ja kuntauudistus. Mutta näistä ja muista aiheista sitten taas ensi viikolla.

Sveitsin huippuyliopisto on sen sijaan nopea ja tehokas
Harrin eduskuntaviesti 27.1.2012

Samalla matkalla singahdin junalla Brysselistä Sveitsin puolelle. Yhtenä kohteena oli Zurichissa sijaitseva yksi maailman huippuyliopisto EZH. Sieltä meillä taas olisi paljon opittavaa. Ensinnäkin Sveitsin koulutusjärjestelmästä. Sveitsissä 75% ikäluokasta menee korkealaatuiseen ammatilliseen koulutukseen – ja sitä kautta hyviin ammatteihin.

Loput 25 prosenttia pyrkivät yliopistoihin. Kaikki pääsevät yliopistoon sisään ensimmäiseksi vuodeksi. Ensimmäisen vuoden jälkeen testataan, onko oppi mennyt perille. Noin 1/3 reputtaa tentissä ja joutuu jättämään yliopiston kesken. Kaksi kertaa voi yrittää päästä läpi, sitten on siirryttävä toisille koulutusasteille. Tämä pistää yrittämään.

ETZ:n professoreista kaksi kolmasosaa tulee muualta kuin Sveitsistä. 63 prosenttia tohtoriopiskelijoista on ei-sveitsiläisiä. Kun professori hyväksytään yliopiston leipiin, hänellä on 3-6 vuotta ns. koeaikaa. Siihen mennessä on pystyttävä todistamaa, että on sekä huippuopettaja että huippututkija. Tämän jälkeen professuuri vakinaistetaan. Noin neljäsosaa professoreista ei vakinaisteta.

Ennen lopullista valintaa professoreille kuitenkin annetaan resurssit tehdä huippututkimusta ja antaa huippukoulutusta. Sveitsissä professorit saavat itse kerätä oman unelmatiiminsä ja tarvittavan tutkimusvälineistön. Aloitusrahaksi annetaan miljoonasta puoleentoista miljoonaan euroon palkkarahojen lisäksi. Lähtökohdat ovat siten eri tasolla kuin Suomessa. Eipä ihme, että tässä yliopistossa on useita Nobel-palkittuja.

EU:ssa paljon tutkimusrahaa – ja vaikeasti haettavissa

Harrin eduskuntaviesti 27.1.2012 

Viime viikolla puhuin siitä, kuinka paljon byrokratiaa on Suomenkin EU-hallinnossa. Alkuviikosta olin Brysselissä, koska halusin selvittää, mihin ne kaikki EU:n tutkimusrahat sujahtavat. Nyt suunnitelmissa EU-tasolla on tehdä uusi Horizon 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma vuosille 2014-2020. Komissio ehdottaa tälle ohjelmalle rahoitusta 80 miljardia euroa.

Mielenkiintoista on, että ohjelmaa on valittu muutamia suuria yhteiskunnallisia haasteita ja niille Euroopan tasoista rahoitusta.  Väestönmuutokseen ja terveyteen 9 miljardia, biotalouteen ja elintarviketurvaan 4,6 miljardia, puhtaan, turvallisen ja älykkään energian kehittämiseen 6,5 miljardia, raaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön 3,5 miljardia sekä osallistuvaan ja turvalliseen yhteiskuntaan 4,3 miljardia.

Valtavia summia. Ja sitten vielä tavoitteeksi on asetettu, että vähintään 15% rahoituksesta menee pk-yrityksille. Kysyin tietysti, että miten rahat sitten haetaan pois. Nykyisin projektihakemuksesta varsinaiseen rahoituspäätöksen kestää aikaa keskimäärin puolitoista vuotta. Tuntuu, että tässäkin on jotain byrokraattisia elementtejä.

Hallinto haukkaa liikaa EU-rahoja
Harrin eduskuntaviesti 20.1.2012 

Suomi on saanut tällä EU:n rakennerahastojen 7-vuotiskaudella (päättyy vuonna 2013) EU:lta noin 1,7 miljardia euroa alueellisen ja sosiaalisen kehittämiseen maassamme. Nyt on eri arvioiden mukaan siitä mennyt hallinnon pyörittämiseen jopa 25 prosenttia. Tämähän on lähes 400 miljoonaa euroa. Uskomatonta, mikäli tämä pitää paikkansa.

Ensi syksynä tai vuoden 2013 alussa tulee seitsemästä seuraavasta vuodesta todennäköisesti sellainen neuvottelutulos, että kehitysrahat vähenevät. Yksi ennuste on se, että rahasumma jää 1,1 miljardiin euroon. Mikäli lähes puolet rahoista ei menisi hallintoon, nyt on tehtävä totaalinen yksinkertaistaminen hallinnossa. Miten Suomessa lähes 500 ihmistä pyörittää EU-byrokratiaa kun esimerkiksi lähes kaksi kertaa suurempi Ruotsi selviää 300 henkilöllä?

Keväällä tulee hallitukselta ehdotuksia EU;n rakennerahastojen hallinnon uudistamiseksi. Olen Pirkanmaalla sanonut, että nyt on aloitteellisuuden paikka. Mikäli emme pysty itse nopeasti kertomaan, miten laittaisimme hallinnon tehokkaaksi, joku muu tekee sen puolestamme. Ja nyt ei kannata tapella hallinnon sisällä siitä, saako rahat ELY-keskus vai maakunnan liitto. Sen sijaan kannattaa miettiä sitä, miten raha tehokkaasti tukisi kilpailukykyistä kasvua ja työpaikkojen syntymistä.

Yksi ajatusmalli tuli myös eilisessä keskustelussa Suomen Yrittäjien Jussi Järventauksen kanssa. Nythän paljon hallinnon ihmisiä käsittelee esimerkiksi yritysten/yrittäjien tukihakemuksia. Monesti olen kokenut, että sellaiset ihmiset käsittelevät asiaa, joilla ei ole osaa eikä arpaa, eikä omaan panosta mukana.

Mitäs jos hallinnon ihmiset vain hyväksyisivät ryhmän riittävän päteviä ihmisiä, jotka pystyvät auttamaan vaikka yrityksen kansainvälistymisponnisteluissa – eli tarkistaisivat pätevyyden. Sitten yrittäjät valitsisivat sellaisen henkilön, jonka kanssa kemiat sopivat yhteen. Samalla yrittäjän pitäisi aina itse maksaa osan palvelusta. Business on aina ihmisten välistä asiaa.

Kuinkahan paljon tässäkin jo säästyisi hallinnon kuluja? Ja sama raha menisi aitoon kehittämistyöhön. Nyt on ihan liian paljon porukkaa, joka pyörii vain omalla mukavuusalueellaan. Kun tehdään jotain uutta, täytyy hypätä myös omalle epämukavuusalueelleen.

Talousunionin vahvistamissopimus – lepsut kuriin
Harrin eduskuntaviesti 20.1.2012

Loppuvuosi, joulunpyhät ja tammikuun alku on taas taisteltu siitä, miten Euroopan talouskriisi saataisiin taltutettua ja miten pystyisimme estämään vastaavan toteutumisen tulevaisuudessa. Siksi myös eduskunnan talousvaliokunta kokoontui taas tänään.

Nykyisen valtioiden julkisen kriisin syynä ei ole ollut sääntöjen– vaan niiden noudattamisen puute. Ja tietysti aidon taloudellisen kasvun puute. Suomi on ollut yksi niistä harvoista maista, joka on noudattanut sekä kasvu- että vakaussopimuksen että EMU-sopimuksen ehtoja.

Nyt halutaan tehdä jatkossa lepsuilu rangaistavaksi. Uusi sopimus olisi aikaisempaa selkeämpi ja läpinäkyvämpi. Mikäli joku maa ei noudata sääntöjä, tätä maata vastaan voidaan nostaa kanne EU-tuomioistuimessa. EMV:stä annetaan rahoitusta ainoastaan niille jäsenvaltioille, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan budjettikuria.

Tämän takia kyllä ainakin minua ihmetyttävät ulkoministeri Tuomiojan lausunnot. Tuomiojan mukaan nyt ei sitten olekaan syytä tehdä tiukkoja sääntöjä. Uudella sopimuksella todellakin pyritään estämään vastaavanlaisen talouskatastrofin syntyminen uudestaan.

Pirkanmaalle uusiutuvan energian pilottikohde
Harrin eduskuntaviesti 13.1.2012 

Viikolla kirjoitin sähkön älyverkoista Aamulehteen. Tulevaisuudessa sähkökatkoista ja vilkkuvaloista olisi syytä päästä eroon ja ehdotin, että toteutamme ensimmäisten joukossa maailmassa aidot älyverkot ja siihen liitettävät hajautetut sähkön tuotantomuodot nykyisten voimaloiden rinnalle.

Keskustelu teemasta on ollut vilkasta ja lisään nyt uutta ainesta keskusteluun. Voisimmeko toteuttaa Pirkanmaalle uusiutuvan energian pilottikohteen siten, että samalla alueella olisi monta uusiutuvan energian tuotantotapaa? Kokeilisimme pilotteina myös uusia mielenkiintoisia energian tuotantotapoja, kuten spiraalituulivoimaa. Tai uusia rahoituskeinoja, kuten että voit ostaa aurinkoenergiayhtiön osakkeita vaikka aurinkopaneelin kerrallaan – ja saisit sen tuotannosta vaikka alennusta sähkölaskusta.

Pilottialue toimisi esimerkkinä myös vientihankkeille. Toisimme ulkomaisia asiakkaita katsomaan pilottipuistoa.  Minulla on tuttujen välityksellä myös valmis markkinointikanava maailmalle. Tälläkin hetkellä neuvottelemme yhdestä suuresta tuulivoimakohteesta Euroopassa.  Suomalaiset pääsevät näihin mukaan vain, mikäli meillä on jotain uutta annettavaa ja näytettävää. Mikäli kaikki tuotannot yhteensä ylittäisivät syöttötariffiin vaadittavan tuotantomäärän, saisimme hankkeelle myös syöttötariffin.

Kyllä Suomessa ideoita löytyy tältäkin alalta. Tälläkin viikolla tapasin kaksi mielenkiintoista alan yritystä. Yksi toteuttaa led-tekniikan avulla teollisuuden ja julkisten tilojen valaistuksia siten, että hankkeiden takaisinmaksuaika on alle kaksi vuotta. Toinen yritys on laittanut tuuli- ja aurinkovoiman mukaan telemastoihin. Mikäli tätä tekniikkaa käytettäisiin, ei tulisi enää teleliikenteen katkoja sähkökatkojen aikana – ja lisäksi ratkaisu on nykyisiä generaattoreita halvempi ja ympäristöystävällisempi.

Taas yritetään yrittävien ihmisten kimppuun
Harrin eduskuntaviesti 13.1.2012 

Johan nyt on markkinat. Arvoisa valtiovarainministeri Urpilainen haluaa taas, että työn veroja korotetaan ja että progressiota nostetaan jälleen. Nyt alkaa jo homma kyllästyttää. Eikö ihmisillä ole enää mitään tajua siitä, mistä työ syntyy. Nyt ei ole enää kysymys siitä, voidaanko Suomen tuloeroja kaventaa, vaan siitä, saadaanko Suomeen ylipäänsä työpaikkoja ja tuloja.

Valtiolle saadaan verotuloja siten, että saadaan tähän maahan työpaikkoja. Työpaikkoja saadaan vain sen kautta, että täällä halutaan tarjota ihmisille töitä ja edellytykset työn tarjoamiselle ovat mahdollisimman hyvät. Uusien työpaikkojen saaminen edellyttää yrittäviä ja riskinottoon kykeneviä ihmisiä. No, kannustavatko edellä mainitut poliittiset vaatimukset positiivisen kehän luomiseen. Eivät.

Tämän päivän Nykypäivässä kerron vaihtoehtoisia tapoja saada valtion talous tasapainoon. Ohessa lista: aletaan maksaa starttirahaa työttömyyskorvauksen päälle, tehdään jokainen työpäivä kannattavaksi, tehdään kausiluonteinen yrittäjyys kannattavaksi, tehdään yrittäjän sosiaaliturva lähemmäksi palkansaajan tasoa, laitetaan pienet osingot verovapaiksi ja sitä kautta uutta rahaa suomalaisiin yrityksiin, tehdään ensimmäisestä sairauspäivästä maksuton Ruotsin tapaan ja muutetaan siten työn arvostusta, jaetaan perhevapaan kustannukset oikeudenmukaisesti miesten ja naisten välillä ja toteutetaan Suomeen investoiville yrityksille vapaammat poisto-oikeudet. Nämä nyt aluksi.

SÄHKÖKATKOT HISTORIAAN – SUOMI ÄLYVERKKOJEN PILOTIMAAKSI

Mielipidekirjoitus julkaistu Aamulehdessä 9.1.2012

Viime viikot ovat jälleen osoittaneet Suomen sähköriippuvuuden ja samalla sähköverkkojen haavoittuvuuden. Voi vain kuvitella mitä tapahtuu poikkeusolosuhteissa, koska jo myrskyt pistävät maan sekaisin.

Sähkön siirtoyhtiöt tekevät kyllä varmasti parhaansa, jotta viat saadaan korjattua ja vastaavat ongelmat tulevaisuudessa vältettäisiin. Varmin tae on kaivaa sähkökaapelit maahan ja luopua kokonaan sähkötolpista. Tämä uudistustyö kestää kuitenkin vuosikymmeniä.

Nopeampi vaihtoehto on uudistaa koko Suomen energiastrategia. Parikymmentä vuotta sitten luotiin Suomeen ja pohjoismaihin maailman ensimmäinen matkapuhelinverkko. Tämä antoi mahdollisuuden näille yhteiskunnille kehittyä ensimmäisten joukossa tietoyhteiskunnaksi. Syntyi Nokian ja Ericssonin kaltaisia maailman johtavia yrityksiä. Syntyi uutta työtä ja hyvinvointia.

Miksi emme nyt tekisi saman asian sähkön älyverkkojen ja innovatiivisten sähkön hajautettujen tuotantotapojen osalta? Maailman energian ja sähkön kulutus kasvaa todella nopeasti. Tiedämme, että sähkön hinta kohoaa vuosi vuodelta vahvan kysynnän takia. Miksi emme olisi edelleen halvan sähkön kuluttajahinnan maa ja myisi ylijäämäsähköä kalliilla muihin maihin?

Ratkaisu tähän olisi nopea älyverkkojen rakentaminen ja pientuotannon salliminen myös sähkön tuottajiksi. Kaikki mahdolliset talot ja taloyhtiöt voisivat tuottaa itse oman sähkönsä (aurinko, tuuli, biovoimalla) ja myydä ylimääräisen sähkönsä verkon kautta maailmalle. Johan alkaisi myös kiinnostus talojen energiasäästöön, koska jokainen säästetty kilowatti vähentäisi yhtiövastiketta ja lisäisi myytävän sähkön osuutta.

Maaseudulle pien- ja vähän isompikin tuotanto olisi pelastus ja iso tulonlähde – maaseudun asukkaista on enää noin 10 prosenttia varsinaisessa maataloudessa. Maaseudulle nousisi erilaisia sähkön tuotantolaitoksia ja biovoima olisi ihan viereisessä metsässä. Uusi älyverkkoinfrastruktuuri antaa mahdollisuuden kehittää myös uusia ideoita alalle. Saisimme uusia viennin tukijalkoja.

Maailman ilmastokokouksessa Durbanissa huomasin, että muut pohjoismaat ovat jo tajunneet tämän mahdollisuuden. Tanska ilmoitti, että se saa oman älyverkkonsa valmiiksi vuonna 2015. Ruotsin yksi maakunta pisti paremmaksi ja ilmoitti, että heillä älyverkko on valmis jo vuonna 2014. Suomi vielä tappelee siitä, kuka saa toimittaa sähköä verkkoon ja millä hinnalla. Toivon, että ollaan tässä asiassa nyt etukenossa. Vai pitäisikö luoda yhteispohjoismainen sähkön älyverkko?

Harri Jaskari
kansanedustaja, kok
Pirkanmaa

Suomi älyverkkojen pilottimaaksi
Harrin eduskuntaviesti 21.12.2011

Parikymmentä vuotta sitten luotiin Suomeen ja pohjoismaihin maailman ensimmäinen matkapuhelinverkko. Tämä antoi mahdollisuuden näille yhteiskunnille kehittyä ensimmäisten joukossa tietoyhteiskunnaksi. Syntyi Nokian ja Ericssonin kaltaisia maailman johtavia yrityksiä. Syntyi uutta työtä ja hyvinvointia.

Miksi emme nyt tekisi saman asian älyverkkojen osalta. Maailman energian ja sähkön kulutus kasvaa todella nopeasti. Tiedämme, että sähkön hinta kohoaa vuosi vuodelta vahvan kysynnän takia. Miksi emme olisi edelleen halvan sähkön kuluttajahinnan maa ja myisi ylijäämäsähköä kalliilla muihin maihin?

Ratkaisu tähän olisi nopea älyverkkojen rakentaminen ja pientuotannon salliminen myös sähkön tuottajiksi. Kaikki mahdolliset talot ja taloyhtiöt voisivat tuottaa itse oman sähkönsä (aurinko, tuuli, biovoimalla) ja myydä ylimääräisen sähkönsä verkon kautta maailmalle. Johan alkaisi myös kiinnostus talojen energiasäästöön, koska jokainen säästetty kilowatti vähentäisi yhtiövastiketta ja lisäisi myytävän sähkön osuutta.

Maaseudulle pien- ja vähän isompikin tuotanto olisi pelastus ja iso tulonlähde – maaseudun asukkaista on enää noin 10 prosenttia varsinaisessa maataloudessa. Maaseudulle nousisi erilaisia sähkön tuotantolaitoksia ja biovoima olisi ihan viereisessä metsässä. Uusi älyverkkoinfrastruktuuri antaa mahdollisuuden kehittää myös uusia ideoita alalle. Saisimme uusia viennin tukijalkoja.

Durbanissa huomasin, että muut pohjoismaat ovat jo tajunneet tämän mahdollisuuden. Tanska ilmoitti, että se saa oman älyverkkonsa valmiiksi vuonna 2015. Ruotsin yksi maakunta pisti paremmaksi ja ilmoitti, että heillä älyverkko on valmis jo vuonna 2014. Suomi vielä tappelee siitä, kuka saa toimittaa sähköä verkkoon ja millä hinnalla. Toivon, että ollaan tässä asiassa nyt etukenossa. Vai pitäisikö luoda yhteispohjoismainen älyverkko? Tanskalaiset lupasivat kutsua tällaisen ideointipalaverin kokoon jo tammikuun aikana.